Tunnetteko Vaneriviulun? Jos tunnet, olet rakas vakiokävijä, jos et, niin olet aivan uusi täällä. Kummatkin on kuitenkin toivotettava lämpimästi tervetulleeksi. Hassua, jokainen väistää aina halaustani. Ehkäpä minä onnistun aina ehdottamaan halaamista niille, jotka inhoavat halauksia. Sellaista sattuu.
Tällä kertaa palasin paperimaisuuteen ja hain vanhaa lastenkirjaa. Selailutapavaihtoehtojahan on kaksi: nopeita linkkejä likellä ilmapalloa ja seuraava-linkki joka sivun lopussa - kuin kirjaa selailisi. Otsikon alla olevat tiivistelmät ovat samanlaiset kuin saksalaisen Erich Kästnerin lastenkirjoissa, kuten oikeastaan koko tämän alkukappaleen kirjoitustyyli.
Ahaa, ajattelette ja sanotte: kyborgi on kähveltänyt!
Ja kyborgi myöntää.
Erich Kästnerin Lisen ja Lotten salaisuus, Töpö ja Anton sekä Pojat salapoliiseina ovat lastenkirjallisuuden vähemmän tunnettuja klassikoita, joita vanhempanne tai ainakin isovanhempanne saattoivat lukea. Meidän sukupolvemme on unohtanut vanhat lastenkirjat. Keille ovat enää tuttuja Liisa Ihmemaassa, Heidi-kirjat, Pikku naisia, Anna-sarja ja Runotytöt? Tunteeko kukaan Tom Sawyeria ja Huckleberry Finniä? Peppi pitkätossua ei sentään ole täysin haudattu, kuten ei muitakaan Astrid Lindgrenin kirjoja. Osaltaan Disney on estänyt Liisaakin eksymästä kadoksiin ihmemaahansa. Ja on toisistaan erotettujen kaksosten Lisen ja Lotten vaatteidenvaihtotarinakin filmatisoitu elokuvaksi pari kertaa, muista klassikkokirjoista puhumattakaan.
Mutta en minä ole vain lastenkirjoja hakenut. Toinen tärkeä inspiraatio on ollut ranskalaisen Albert Lamorissen lyhytelokuva Le Ballon rouge (Punainen ilmapallo) vuodelta 1956. Se on täydellinen pariisilaiselokuva, ihana satuelokuva pikkupojasta ja ilmapallosta. Visuaalisesti elokuva on hyvin kaunis ja vähädialogisuudessaan se tuo mieleen mykkäfilmiklassikot. Se on kenties hienoimpia lastenelokuva joita on ikinä tehty.
Oli minulla jo kauan mielessä täsmälleen tällaisen ulkoasun tekeminen, jopa ennen kuin olin tuon Punaisen ilmapallon nähnyt (toki tiesin jo sitä ennen siitä leffasta). Käytin paljon aikaa piirtääkseni onnistuneen version pikkupojasta. Musteella leikkiminen on onneksi kivaa, erityisesti käsien sotkeminen. Kiitos wiipen, tajusin kuinka hienoa jälkeä hover-toiminnolla saa aikaan, joten käytin sitä linkeissä ja... ilmapallon kohdalla.
Päivityksiä tapahtuu toki silloin tällöin, ei mitään hätää. Ehkä kerran kuussa, ehkä pari kertaa peräkkäin, ehkä pitkä tauko. Kuolleena eivät nämä sivut jää ikinä roikkumaan.
30.9.2008 Uusi ulkoasu, uudet tekstit ja kaikkea kivaa. Öö lupaan uusia runoja ensi viikolla tai hieman myöhemmin